keskiviikko 21. elokuuta 2019

Maanantai iltana saimme iloisia uutisia - Hope on kantavana. Kauan odotettu yhdistelmä näkee päivänvalon viikolla 39. Sain laittaa iloista postia kaikille pentua odottaville.

Hope on rauhoittunut ja on hyvin hellyyden kipeä ja ruokahalu on mieletön. Ihanaa on nähdä sen leikkivän Ronjan, Penan, Pärän ja russeleiden kanssa. Mussolini rakastui siihen juoksun aikana (no onhan se suuri koira omasta mielestään).

Tänään sain soiton Papun kotiväeltä. Sen juoksua on odotettu lähes 10 kuukautta ja sekin on nyt vihdoin alkanut. Ensi viikon aikana käymme progessa useaan kertaan ja astutamme sen lyhytkarvaisella Augusto do Ferradorilla. Jännittää kuinka käy, sillä siemenet ovat olleet monta vuotta pakkasessa.


maanantai 19. elokuuta 2019

Tämä kesä on mennyt vauhdilla H-pentujen kanssa. Näyttelyissä ollaan käyty harvakseltaan, sillä mukavaa on ollut kotona pentujen ja isojen koirien kanssa. Samalla ollaan uusittu tarhoja ja vielä suuri urakka on edessä syksyn mittaan. Uusi jätevesijärjestelmä. Onhan se lokakuu pian, jolloin ne pitäisi olla kunnossa. Onneksi on kaikki tarvikkeet hankittu ja enää odotetaan kaivinkonetta ja sorakuormaa pihaan.

Tässä muutamia kuvia H-pennuista:











lauantai 15. kesäkuuta 2019

Nyt harjoitellaan ulkonaoloa ja uni maittaa hyvän aterian jälkeen



keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Erikoisnäyttely 2.6.2019 Eestissä tuloksia:

SERT ROP BIS-1 Paras Pää ja Paras Liikkuja
Mama's Bear Absolute Abudantia


VET-SERT ROP-VET BIS-1-VET
Barrygårdin Cassu

ROP-PENTU BIS-1-PENTU
Backmeadows Dione



Siis aika kuluu siivillä.....Pennut tänään 4 viikkoa vanhoja. On jälleen matokuurin aika.

Tiia kävi kuvaamassa pentuja eilen. Käykääpäs kurkkaamassa ihania ulkoilukuvia H-pennuista.
Paikalla on lapsenlapsia, ystäviä ja Tiian poika ja tietenkin Hertta ja Hertan lapset Helinä, Hemuli, Hattiwatti, Heketti, Hani, Hattara ja meidän Pärä.

https://jiiteen.kuvat.fi/kuvat/Jii-Teen+H-litter+2019/Pennut+ulkoilemassa/

torstai 23. toukokuuta 2019

Mennyt viikko on ollut kiireinen. Samaan syssyyn H-pentujen syntyminen, astutus ja yhden sijoituskoiran hoitoon tulo puhumattakaan puutarhan työt, joita riittää tällä hehtaarin tontilla.
Olemme uusineet tarhojen aitoja, sillä 20 vuotta vanhat puuaidat ova tulleet tiensä päähän.


Pentujen syntymä oli hyvin vauhdikas tapahtuma. Hanna ja minä saimme molemmat hälytyksen töihin - synnytys oli alkanut. Hertta päätti tehdä pennut tuttuun ja turvalliseen paikkaan Koivulan talliin. Hertta hoiti synnytyksen alussa hyvin ja putkauttelin pentuja  6 kappaletta maailmaan vain meidän ihastellessä ja nauttiessa "virvokkeita". Loppuvaiheessa enkelipennut aiheuttivat hiukan huolta. Ja yksi prinsessa syntyi vielä loppuvaiheessa meidän iloksi. Onneksi säästyttiin keisarileikkaukselta ja Hertta urhollisesti synnytti viimeiset menehtyneet pennut. Tällä hetkellä Hertta hoitaa pentunsa täysin itse huolehtien niiden pesuista ja maitotiskistä. Täytyy olla onnellinen kasvattaja, sillä tiedän kokemuksesta, että tällainen narttu on painonsa arvoinen kullassa varsinkin tässä rodussa. Usein joudutaan valvomaan useita viikkoja pentujen takia. Meillä nukutaan hyvin jo yöt ja pennut on vasta viikon ikäisiä. Ylpeänä Hertta esittelee seitsemää lastaan:




Sijoituskoiramme Hope saapui myös meille. Kesäkuussa mennään näyttelyihin ja terveystarkkiin. Uskomaton kuinka hyvin muut meidän koirat ottivat tämän tytön vastaan.



Viikonloppuna saapui myös meidän Titukselle saapui morsmaikku Inkeri. Ihanaa nähdä miten astutus onnistui ja millaisia pentujatästä yhdistelmästä on tulossa. Heinäkuussa olemme paljon viisaampia. Hienoa odotusaikaa Inkerille!


maanantai 13. toukokuuta 2019

Viikonloppu Tikkalassa

Olihan mukava viikonloppu koirien ja Arin kanssa Tikkalassa Naavalan Möksällä.

Surukseni jouduin toteamaan, että meidän Uman aika on loppumassa. Koira, joka jäi meillä hiukan vahingossa ja joka on tuottanut meille sellaista iloa, jota harva koira voi antaa. Syntymäpäivälahjakseni se oli vuoden 2012 erikoisnäyttelyn BIS-1-pentu, siitä levottiin kaikkien Balttian maiden juniorivalio ja lisäksi Suomen ja Eestin valio. Koira, joka on ollut lastenlastemme numero ykkönen, oli sitten kysessä näyttelyharjoitukset tai kotileikit. Koira, joka on opettanut kaikki meille tulleet tai meillä syntyneet pennut tavoille. Meidän suuri KERHOTÄTI. Koira, joka on myös tuoksukoira ja aina kun se ollut mielissään niin levittänyt ympärilleen hyvää tuoksua. Päätimme, että annamme tytön elää kunnes meidän on pakko tehdä lopullinen päätös.